15.08. järjestettiin hieman "erilainen" viikkoajo Vantaalla. Tällä kertaa ohjelmassa ei ollut perinteistä viikkoajolenkkiä, vaan tarkoituksena oli päästää tytöt kokeilemaan, miltä motocross-ajo tuntuu. Kata oli järjestänyt paikalle kolme eri kokoista pyörää, Honda CR:t 80cc, 125cc ja 250cc.

Paikalle ilmaantui kivasti porukkaa, noin kymmenen henkeä. Useimmat olivat tulleet tutustumaan harrastukseen ihan katselupohjalta, mutta jopa viisi innokasta lähtivät kokeilemaan miltä ajaminen tuntui. Kaikki arastelivat lähtemistä ja halusivat aloittaa pienimmällä pyörällä.

Monille kokemus taisi olla aika shokeeraava, ja kirosanavarastoa käytettiin ahkerasti :). Osittain tämä johtui varmasti siitä, että 80-kuutioinen pienirenkainen pyörä oli hankala hallita erityisesti aikuisen kokoiselle ihmiselle, ja 125-kuutioisella homma olisi luontunut paljon paremmin. Tyhjäkäynnin puuttuminen pyöristä aiheutti hämmennystä ja pyörien sammuilua, josta seurasi lisää laatusanoja, hikeä ja käyntiinpoljentaa (crossipyörissä kun harvemmin on sitä sähköstarttia johon katumotoristi on niin tottunut..). Taisipa joku vähän kaatuillakin lenkin varrella, mutta sehän kuuluu harrastuksen kuvaan, crossia ei opita kaatumatta.

Osa tytöistä innostui, ja vihdoin sitten saatiin se piikkinenkin vehje vauhtiin. Tätä tytöt hallitsivatkin merkittävästi paremmin ja radalta palaavien kasvot olivat tässä vaiheessa jo enemmän hymyvoittoisia kuin kiroilevia.

Kaikki eivät ajamaan uskaltautuneet ollenkaan, mutta yleisesti ottaen asia kyllä herätti mielenkiintoa ja toivottavasti pääsemme tyttöjen kera ajelemaan toistekin. Ensi kerralle opittiin, että liian pientä pyörää ei kannata tuoda edes esille, ja että enemmän olisi oltava aikaa (ja juotavaa). Kaiken kaikkiaan palaute oli positiivista (tai sitten tässä on taas tämä vanha läksy että tilaisuuden järjestäjä ei itse sitä negatiivista vain kuule) ja innostuivatpa jotkut niin että uhkasivat tulla montulle toistekin!

Takaisin