I still can’t believe it! I was actually driving a motorcycle in Africa!

It was a bit difficult to explain the idea to Babou, he didn’t quite understand why there are separate MC clubs, aren’t motorcycles just for traveling from one place to another. I suppose it’s a bit weird that we in Finland consider it as a hobby, but there aren’t so many Finns who drive throughout the year ;)

Hymyilevän motoristin kevätpäivän paraati lähti vuonna 2005 Nummelan lentokentältä klo 14:00 alkaen. Paraatin kohteena oli ajaa VR Makasiineille Helsingin keskustaan ja reitti kulki Nummelan keskustan kautta H:ki - T:ku moottoritietä pitkin Munkkiniemeen ja sieltä Makasiineille.

Lauantaiaamuna Postin takana ei ollut meitä odottamassa kuin Mervi. Istahdimme siihen hetkeksi nauttimaan auringonpaisteesta ja odottelemaan mahdollisia mattimyöhäisiä. Ketään ei saapunut, kumma juttu, keli oli mitä parhain kesäiselle ajelulle ja ohjelmaakin oli tiedossa. Mervi, Tomi ja minä lähdimme pidemmittä puheitta ajamaan kohti Pälkänettä ja Strutsitilaa.

Perjantai-iltapäivällä porukkaa alkoi valua paikanpäälle, Ladyille oli tarjolla kahvia ja pullaa (kiitos Villähteen Leivälle). Kaikille jaettiin nimilaput kaulaan, sillä se helpotti meitä tutustumaan toisiimme. Sopu sijaa antoi, kun levittelimme patjoja ympäri majoitustilojen lattioita. Oli virallisen avajais-tervetulo-lipunnoston aika, ja suuret kiitokset kirsikkapuusta, (joka muistuttaa koivua) eipä taida tuottaa vielä tänä syksynä satoa ... Mutta palatakseni asiaan, paikalla oli suuri määrä naismotoristeja, jotka oli ilo toivottaa tervetulleiksi. Odotellessamme ruokaa pelasimme joukkuepelinä Mölkkyä. Mölkkymestareiksi tuli joukkue nimeltä Champions: Tea, Heini, Hansu & pojat. Perjantaina julistettiin alkaneeksi myös mp-luomutaidekisa.

Mitä ainakin pakata mukaan

- vedenkestävät meikit
normaalit naiset ovat huolissaan itkun aiheuttamasta pesukarhulookista mutta meidän mp-sutturoiden huolenaiheena on 100 km:n tuntivauhti sadekelillä.

Perjantai koitti mahtavan aurinkoisena! Olikin satanut koko viikon, syksyä kovasti enteilee mutta viikonloppu olisi pelkkää paistetta . Hyvä niin, telttailu vesisateessa on masokismia, parisuhdetta raastavaa sisätilaryypiskelyä, jota voi harrastaa kaupungissakin.

LBC:n tytöt kokoontuivat perinteiseen tapaan Tottitorpalla Nokian Tottijärvellä ajokauden päättäjäisiin 16.-18.9.2005. Sää oli aurinkoinen, mutta kylmä, mutta sehän ei menoa haitannut. Saunassa lämpeni viluisinkin leidimotoristi. Vaikka olihan sitä sisäistäkin lämmikettä, kuten Sirpan keittämät kahvit. :)

Talven viimojen tuivertaessa on mukava muistella kesää 2005 ja ensimmäistä pidempää moottoripyöräreissua. Tarinani kertoo ensikertalaisten kokemuksista ja siitä mitä voi nähdä kahden tukevasti keski-ikäisen ihmisen kierrellessä yhdellä moottoripyörällä ilman sen suurempia päämääriä. Itse tarinassa en ole kertonut kovin yksityiskohtaisia tietoja esim. hotelleista tai ajoreiteistä, jos nämä tiedot jotakuta kiinnostavat, voin kertoa lisää. Yhteyden minuun saa LBC:n vieraskirjan tai foorumin kautta. Kerron kuitenkin aluksi hiukan vielä varsin vaatimattoman moottoripyöräilyurani taustoja. Meillä j okaisella on varmasti oma tarinamme siitä, mikä sai meidät kiinnostumaan moottoripyöristä ja -pyöräilystä.